Lähetyskäsky ja Jeesuksen taivaaseenastuminen 

Markus 16:

14. Myöhemmin Jeesus ilmestyi yhdelletoista opetuslapselle heidän ollessaan aterialla. 

Hän moitti heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet ylösnousseena.

15. Hän sanoi heille:

"Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumia kaikille luoduille.

16. Joka uskoo ja saa kasteen, pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

17. Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: Minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä,

18. nostavat käsin käärmeitä. Jos he juovat jotakin kuolettavaa, se ei vahingoita heitä. He panevat kätensä sairaiden päälle, ja nämä tulevat terveiksi."

19. Kun Herra Jeesus oli puhunut heille, hänet otettiin ylös taivaaseen ja hän istuutui Jumalan oikealle puolelle.

20. Opetuslapset lähtivät ja saarnasivat kaikkialla. Ja Herra toimi yhdessä heidän kanssaan vahvistaen sanan sitä seuraavien merkkien kautta.]

(Rinnakkaispaikat: Matt. 28:16-20; Luuk. 24:44-53; Joh. 20:19-23; Ap. t. 1:6-11)

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Mark. 16:14-20)

14.Ketään muuta ei näytä olleen niin vaikea saada vakuuttuneeksi hengellisten asioiden totuudenmukaisuudesta kuin Jeesuksen omia opetuslapsia!

Lähetyskäsky

15.Evankeliumin viemisen tehtävä käsittäisi koko maailman - kaikki ihmiset. Se oli julkista julistustyötä "(kêryssè)", jonka hän antoi heidän tehtäväkseen. Nämä viimeiset sanat Jeesus lausui Galilean vuorella, Matt 28:16-20.

16.»Kukaan ei pelastu jonkun toisen, vaan ainoastaan oman uskonsa ja vanhurskautensa kautta. Ketään ei myöskään tuomita jonkun toisen, vaan ainoastaan oman epäuskonsa ja syntinsä tähden, kuten Kristus selvästi julistaa, Mark 16:16.

Nämä sanat puhuvat meille selvästi, että jokainen uskokoon omasta puolestaan, ja toisen usko ei auta häntä yhtään, ellei hän itse usko.»

  (Martti Luther) Jeesuksen sanoissa on sekä lupaus että uhkaus. Ihminen itse päättää, haluaako hän omistaa ne lupauksena vai tuomiona. Sen ratkaisee ihmisen oma suhde Jeesukseen.

17.Usko ei ole seurausta tunnusmerkeistä. Usko perustuu sanaan. Merkit seuraavat sitä, joka uskoo. Lupaus riivaajien ulos ajamisesta annettiin jo aikaisemmin opetuslapsille (Matt 10:1), mutta lupaus kielilläpuhumisesta oli uusi. Sitä ei ole esiintynyt aikaisemmin evankeliumeissa, mutta se liittyi helluntaipäivänä tapahtuneeseen Hengen vuodatukseen (Apt 2:4), ja myöhemminkin.

18.Paavalilla oli myöhemmin käärmeisiin liittyvä kokemus (Apt 28:1-6). Käärme ei vahingoittanut häntä. Tässä ja edellisessä jakeessa mainitut merkit seurasivat ensimmäisiä kristittyjä (j. 20). Vaikka he eivät vahingoittuisi, se ei merkinnyt sitä, etteivät he joutuisi kokemaan kärsimystä ja tuskaa. Mutta tämän sanan laajassa merkityksessä kukaan ei vahingoittuisi siitä, mitä tapahtuisi. Ut:ssa ei ole suoranaista esimerkkiä, että joku olisi juonut myrkkyä vahingoittumatta siitä.

Jeesuksen taivaaseenastuminen

19.Markus ei kuvaile pitkään Jeesuksen taivaaseenastumista. Hän vain toteaa sen tapahtuneen. Luukas kuvaa sitä tarkemmin sekä evankeliumissaan että Apostolien teoissa. Taivaaseen astuminen ilmaistaan tässä sanalla "»otettiin ylös»", mikä korostaa sitä tosiseikkaa, että Isä nouti Pojan luokseen.

20.Jumala piti huolen siitä, että evankeliumi teki tehtävänsä siellä, missä sitä julistettiin. Ensimmäiset kristityt eivät tuoneet esiin vain teorioihin perustuvaa oppia, vaan kokivat käytännössä Jumalan vahvistavan heidän toimintansa. Tämä evankeliumin viimeinen jae viittaa siihen, että Jeesus - se Herra Jeesus, jonka Markus mainitsee jakeessa 19 - valvoo paikaltaan taivaasta palvelijoitaan ja seurakuntaansa. Jae on muuten silmiinpistävän yhdenmukainen Hebr 2:4:n kanssa. Matteus korostaa Jeesuksen lupausta olla omiensa kanssa joka päivä maailman loppuun asti. Tässä painotetaan sitä, että hän ilmaisi läsnäolonsa vaikuttamalla yhdessä heidän kanssaan. Hän teki evankeliumista »pelastavan voiman» siellä, missä sitä julistettiin. Jeesus otettiin ylös ja hän istuutui Majesteetin oikealle puolelle kirkkaudessa. Opetuslapset lähtivät siihen maailmaan, johon hän käski heidän mennä - mutta he eivät jääneet yksin. Muutamissa käsikirjoituksissa Markuksen evankeliumi päättyy jakeen 8 jälkeen toisin sanoin. »Mutta mistä he olivat saaneet käskyn, he kertoivat niille, jotka olivat yhdessä Pietarin kanssa. Ja tämän jälkeen myös itse Jeesus lähetti heidän kauttaan pyhän ja katoamattoman sanoman iankaikkisesta pelastuksesta idästä aina länteen saakka. Aamen.»